Meikkaaminen ei ole pakollista - se on hauskaa!

Paluumatkalla elokuiselta Lapin road tripiltä.

Talvisin sitä on yleensä vähän kalpea.
Mutta se on asia, josta pidän!

Aina silloin tällöin joku tulee luokseni ja haluaa antaa erikoisen kehun: "Muista, että sä olet hyvä just tollaisena. Et sä tarvitse sellaista määrää meikkiä. Sä olet kaunis juuri noin. Usko itseesi! Olet upea nainen ilmankin jaadajaa..." Hmm. No tuota. Kiitoksia ihan kauniista sanoista, onhan tuo toki kohteliaisuus. Muttamutta. Jos vain pidän kasvotaiteesta?

Kyseinen kehu saa minut aina hieman hämmentymään. On vaikea vastata ihmiselle, joka sanoo, että hei, sä riität ilman meikkiäkin. Olettamus on silloin kaiketi se, että koen itseni riittämättömäksi. Tulee kuva ajatusmallista, että tummaa meikkiä käytetään, jos itsetunto on huono. Asia ei ole kuitenkaan niin. En käytä meikkiä siksi, etten kokisi olevani kaunis ilman sitä. Niin on ollut ehkä joskus, mutta ei oikeastaan enää. Toki esimerkiksi ihossani on yhä muinaisen aknen jälkiä pieninä arpina, mutta eipä se maailmaa kaada enää samoin kuin joskus teininä. Pieni ehostus nyt tekee ylipäänsä aina ihan hyvää, mutta ei minun tarvitse laittaa pakkelia kauppakäynnille tai vain keskustassa käväistessäni. Se nyt vaan on miellyttävämpää. Miellyttävyyskin on oikeastaan vain yksi syy.

Mitä tulee puolestaan kysymykseen meikin määrästä, suosittelen lämpimästi lukemaan FUCK YEAH SOFIA! -blogista postauksen Barbie Girl, joka käsittelee mm. yleistä luuloa siitä, että luonnollisessa meikkityylissä meikkiä olisi määrällisesti aina vähemmän. (Mahtava entry ja hauska blogi muutenkin!)

Omalla kohdallani kyse lie siis pikemminkin meikin tummuudesta.

Tumma meikki herättää toki muunkinlaisia ajatuksia ja kysymyksiä.

Tyypillisiä ovat seuraavanlaiset luulot:

- Tummalla meikillä kätketään jotain mystistä sisäistä epävarmuutta
- Arkimeikkiin menee tunti tai kauemmin.
- Käytän tummaa meikkiä, koska luulen olevani oikeasti ruma.
- Käytän tummaa meikkiä, koska olen oikeasti ruma.

Itselläni herää enemmänkin seuraavanlaisia ajatuksia:

- Käytän tummaa meikkiä, koska pidän tummasta.
- Käytän tummaa meikkiä, sillä pidän rock/goth/punk -tyyleistä.
- Joskus voin käyttää meikkiä, koska nätistä voi evolvata drop-dead-gorgeousiin. Veikkaan, että se olisi monestakin hauskaa toisinaan!
- Meikkaan ylipäänsä, koska se on hauskaa.
Yleensä käytän arkimeikkiin 10 minuuttia. Jos tahdon kikkailla, saan siihen toki menemään aikaa.
- Meikkaaminen on rituaali: omalla kohdallani se sisältää kaakaon/kahvin/teen juomista ja musiikin kuuntelemista. Joskus voin seurata jotakin sarjaa samalla.

Meikkitaide on nimenomaan taidetta. Siitä voi saada samanlaista rentouttavaa tyydytystä kuin maalaamisesta tai piirtämisestä. Värien yhdistely, viivojen hiominen täydelliseksi ja vielä "alustan" huomioon ottaminen on kiehtovaa ja vaatii silmää. On ihmisiä, jotka eivät koskaan
opi piirtämään. On myös ihmisiä, jotka eivät koskaan opi käyttämään nestemäistä lineriä. Meikkaaminen on yksinkertaisesti minun suklaani. En ehkä tarvitse sitä, mutta ai saatana miten ihanaa se on! <3

- Shadow Self