Haaste 3

Viettelen sunnuntaita ja teen parhaani rentoutuakseni. Oli eilen todella hauskaa Akin ja Jonnen kanssa: etkoilimme meillä ja katselimme hupaisia youtubevideoita sekä nautimme chili-suklaa -viiniä. Linnut ovat olleet hyvin seurankipeitä tänään ja viettäneet aikaansa paljon olohuoneen puolella. Yleensä ne viihtyvät enemmän lintuhuoneessa. Pikkuinen Nipsu tuli tutkimaan koskettimiakin.

I'm spending my sunday trying to relax. I had great time yesterday with Aki and Jonne: we began watching youtube videos and drinkin chili chocolate wine at our place. My birds have been demanding a lot of attention today. Usually they like to stay at the bird room and aviary but today many of them came to visit livingroom. Little Nipsu even explored the keyboard.

Sain Jenniltä haasteen. Kiitos siitä! Näitä on aina hauska tehdä. Haaste on tuo aiemmista tuttu yhdentoista kysymyksen haaste, jonka olen tehnyt pari kertaa. Niinpä en tällä kertaa tee uusia kysymyksiä tai tägää. Kysymykset olivat todella mielenkiintoisia!

Jenni gave me a challenge! Thank you! I love doing these. It's the same eleven question challenge that I've performed earlier - so I decided not to create more questions or tag. Since the questions were in finnish, I will reply them in finnish.

1. Kerro kolme parasta tapaa viettää vapaa-aikaa!
- Rentoutumalla ja lepäämällä
- Tekemällä jotakin hauskaa ja samalla hyödyllistä (esim. omalla kohdallani lintuartikkeleiden kirjoittelu tai vaikka bloggaaminen.)
- Tapaamalla ystäviä

2. Jos saisit valita, kuolisitko palaen tulessa vaiko pakkasessa jäätyen, niin kumman tavan valitsisit?
- Jäätyisin mieluummin. Veikkaan sen olevan vähemmän kivuliasta. Ja jälki on vähemmän nasty.

3. Kerro jokin muisto lapsuudestasi! 
- Olen perheeni kuopus. Minä, siskoni ja veljeni jahtasimme toisiamme ja leikimme. Juoksimme vanhempiemme parisängylle ja hypimme. Isoveljeni kamppasi isosiskoni, ja isosiskoni lensi minua päin niin, että hänen hampaansa upposivat päähäni. Muistan, kun itkin sängynreunalla ja länttäsin kämmenen haavakohtaan ja nähdessäni koko käteni aivan veren peitossa aloin kirkua minkä keuhkoistani sain. Äiti lähti viemään minua ja siskoani lääkärille - siskolta kun lohkesi etuhammas tohinassa. Lääkärissä vielä nyyhkytin tikkien pelossa, mutta sitten lääkäri toi violettia liimaa ja kertoi, että silläkin voi saada haavan kiinni. Itku loppui ja innostuin, koska mikään ei olisi voinut olla niin coolia kuin violetti liima päässä - olihan violetti tuolloin sentään lempivärini! Nykyisin minulla on yhä jäljellä arpi, joka vaikuttaa hiukan sivujakauksen tekemiseen. Jos tietää mitä etsiä, sen näkee oheisesta kuvasta, mutta ei niin hyvin, että ihan oikeasti näkisi.

4. Millainen olisit miehenä?
- Varmaan melkoinen hurmuri, joka osaisi puhua tiensä vaikka läpi harmaan kiven. Karismaattinen, kenties hieman tavallista emotionaalisempi. Todennäköisesti tekisin johtotehtäviä. Saattaisin olla myös päätynyt muusikoksi.

5. Nimeä yksi luonteenpiirteesi, josta haluaisit päästä eroon.
- Tietynlainen herkkyys. Jos suutun, suuttumustila vaivaa koko päivän, vaikka tekisin mitä. Tärisen, olen ahdistunut ja hermostunut ja oloni on vapiseva. Haluaisin kyetä olemaan välittämättä aina välillä.

6. Typerin kirja, jonka olet ikinä lukenut?
- Yleensä lopetan aika nopeasti, jos kirja tuntuu typerältä. Ostin joskus teoksen 69 tapaa käyttää kuollutta prinsessaa. Se tuntui kiehtovalta luvatessaan suorasanaisuutta. Kuitenkin meininki oli jo niin härskiä pornoa ja inhorealistista kuvausta, että en nähnyt pointtia jatkaa. Kirja oli tarkoitettu ilmeisesti vain wänkkäysmateriaaliksi, ei juonelliseksi tekeleeksi. Ainakin sellainen olo minulle tuli. En tiedä tietty, sillä lakkasin lukemasta.

7. Kerro sinun mielestäsi merkittävin historiallinen tapahtuma?
- Kun ihminen oppi tuomaan abstraktin konkreettiseksi. Ajatuksen sanoiksi, mielessä soivan melodian lauluksi, päässä olevan kuvan taiteeksi.

8. Millaiset olisivat unelmiesi syntymäpäivä-juhlat, joihin saisit käyttää niin paljon rahaa kuin vain sielu sietäisi?
- Hui, vaikea! Minulla on niin paljon unelmia ja haaveita. Hmm... Kokeillaan tällaista. Pitäisin kunnon masquerade -bileet jossakin pitsihuvilassa. Pukukoodina olisi jokin oikein kunnon renessanssimeininki, tai miksei vaikka barokki. Jokaisella pitäisi olla naamiosilmikko. Alkupäivästä minua hemmoteltaisiin kuin jotakin prinsessaa, ajan mukaisessa hengessä. Minut vaatetettaisiin aamusta ja minulla olisi ihmisiä pukemassa korsetin päälle, laittamassa hiukseni yms! (Suihkun kuitenkin haluan. ;) Puuteria puuterin päälle ei ole minun juttuni.) Sitten tahtoisin olla läheisimpien ystävieni kanssa siten, että lojuisin divaanilla ja söisin heidän kanssaan cupcakeja, sokerihuurrettuja kirsikoita ja muuta vastaavaa. Illasta alkaisi kunnon naamiobileet ja ihmiset juhlisivat hurjasti, säädyttömästi, railakkaasti, eikä kukaan lähtisi selvin päin kotiin. Haluaisin, että jokainen päästäisi sisäisen primitiivisen puolensa irti ja uskaltaisi yhden päivän ajan olla villi. Seinien sisään jäisi ehkä sellaisiakin tekoja, joista ei niiden ulkopuolella puhuttaisi, mutta ajatuksissa käydessään ne herättäisivät virneen myöhemminkin. Tahdon, että vieraat tanssivat pöydillä, laulavat, tappelevat, rakastavat ja ehkä rakastelevatkin! Ja kaikki mielettömällä tyylillä, tajuttoman upealla estetiikalla ja ripauksella ajan mystiikkaa. Uah. <3 Me wants!
9. Surullisin elokuva-kohtaus?
En voi kertoa kohtausta spoilaamatta, mutta varmaankin Del Toron ohjaamassa Orpokodissa se hetki, kun äiti tajuaa lopussa, mitä todella on tapahtunut. Buriedin loppu oli myös sellainen, että porasin sen jälkeen ihan hillittömästi.

10. Ja sitten onnellisin elokuva-kohtaus?
Jostain syystä nyt tulee mieleen vain Pienen merenneidon loppu, jossa Ariel vielä hyvästelee Tritonin ja sanoo "Rakastan sinua, isä". Sitten alkaa se loppukuoromusa, ja Triton piirtää sateenkaaren häälaivan ylle.

11. Ostettu, teetetty vai itse-tehty? Perustele!
Tällä hetkellä ostettu, koska varani eivät riitä teetettyyn, enkä osaa tarpeeksi hyvin itse. :| Muutoin varmaan teettäisin. Jostain syystä osaan arvostaa usein enemmän jonkun toisen tekemää asiaa. 

Sitten muutama satunnainen tieto:

1. Itken useammin eläinten kuin ihmisten vuoksi.

2. Ihastelin hetki sitten dokumenttia muuntautuvasta mustekalasta, joka osasi imitoida rauskuja, merikäärmeitä, merivuokkoja ja mahtui äärimmäisen pieneen tilaan. Lisäksi otus vaihtoi väriä! Tämä dokumentti herätti jälleen minussa sen, että katsoin vain suu auki ja tuijotin tätä mieletöntä ihmettä. Luonto on jotain järjettömän siistiä!

3. Arvostan enemmän sitä, että tekee tyhmiäkin asioita ja kokee paljon kaikenlaista kuin että istuu turvallisesti aloillaan, eikä koe mitään.

4. Olen intohimoinen monin puolin. Niin tieteissä, taiteissa, projekteissa kuin fyysisestikin.

5. Jos joku ihminen on saanut elämässään todeta muista ihmisistä omassa mielessään "Mitäs minä sanoin", niin ainakin minä.

6. Linnuillani on yleensä ruoka-asiat paremmin kuin itselläni.

7. Isoäitini kuoli sairaalan viereisessä rakennuksessa, kun minut oli juuri tuotu päivystysosastolle kolme kuukautta kestäneen oudon ja lähes kuolemaan johtaneen keuhkokuumekauden vuoksi. (Myöhemmin tämä sairaus diagnosoitiin virheellisesti linnunpölykeuhkoksi, vaikka kyseessä oli mykoplasma. Tämä onkin jo pitempi tarina...) Äitini oli silloin minun vierelläni, ja minun on vaikea olla tuntematta asiasta ajoittain syyllisyyttä, vaikka tiedän itsekin, että se taisi olla ihan oikea ratkaisu.

8. ...Edelliseen jatkuen. Kohtaamieni vaaratilanteiden vuoksi minulla oli muinoin naishälytin. Se pieni härpäke, jonka voi laukaista hädän hetkellä, ja laite alkaa huutaa kuin kuolemaa tekisi. Sillä aikaa, kun minun keuhkojani kuvattiin, laukkuani pidellyt äitini oli onnistunut vetämään sokan irti ja aiheuttamaan järjettömän hälytysäänen TYKSissä. :D Hän ei tiennyt, mikä vekotin oli kyseessä, joten oli paniikissa vain pistänyt sen palasiksi.

9. Minun tekee tällä hetkellä hervottomasti mieli syödä loput suklaat jääkaapistamme, mutta lupasin Akille, että niitä olisi jäljellä vielä viikonlopun jälkeenkin, joten kärvistelen tuskissani.

10. Minun on vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa nimetä lemmikkinsä stereotyyppisellä nimellä. Lintujen kohdalla en esimerkiksi koskaan antaisi omani nimeksi Tytyä, Pojua, Pollya tai muuta vastaavaa. Mutta kuka tykkää mistäkin, toisaalta. Ei vain sopisi itselleni. :) Joku toinen ei varmastikaan pidä ylierikoisista nimistä, joita tuppaan välillä harrastamaan. (Delirium, Vaulderie, Isis, Wryy jne.)

11. Toivon, että jonakin päivänä voin jakaa salaisuuteni kaikille.